WebQuest

Ruotsi: suomenruotsalaiset murteet

Oppitunti ruotsin 9. luokan syventävälle kurssille

Suunnitellut:

Marita Macdonald

Prosessi

| Arviointi | Lopputulos
Kiitokset | Johtopäätökset

Olet käymässä Helsingissä, ja ajattelet mennä katsomaan Olympiastadionia. siellä on paljon suomenruotsalaisia koululaisia. Ihmettelet, mitä on tekeillä ja alat ottaa asioista selvää. Lisäksi huomaat, että et ymmärrä, mitä nuoret keskenään puhuvat, vaikka osaatkin ruotsia. Vähän aikaa ihmeteltyäsi ymmärrät, että nuoret puhuvat varmaankin eri murteita, ja alat selvittää, minkälaisia eri murteita suomenruotsissa on olemassa.

Tehtävät

Ensin sinun on selvitettävä, mikä tapahtuma on Stafettkarnevalen. Voit käyttää esimerkiksi sivua http://www.yle.fi/sporten/stafettkarnevalen2002/index.php. Tämän jälkeen otat selvää, millaisia erilaisia suomenruotsin murteita täällä Suomessa puhutaan. Onko niillä jotakin yhteistä keskenään? Voit aloittaa sivulta http://sv.wikipedia.org/wiki/finlandssvenska, joilla kerrotaan yleisesti suomenruotsista, ja tämän jälkeen siirtyä tutkimaan erilaisia murteita sivuille

http://www.tawi.fi/narpesdialekten http://www.tcs.hut.fi/~nhu/hbyspraak.html ja http://www.nykarlebyvyer.nu/SIDOR/TEXTER/PROSA/DIV/nkbymal.htm. (Mikäli joku ryhmä on muita nopeampi, se voi perehtyä vielä Ruotsissa puhuttavaan suomen murteeseen meänkieleen: http://www.modersmal.skolutveckling.se/meankieli/ennen/ennenmk.html.)

Poimi jokaisesta murteesta yksi tai useampi esimerkkitapaus sen tyypillisestä piirteestä. Selvitä lisäksi, miten murteet eroavat kirjakielestä, ja onko niillä jotakin yhteistä.

Resurssit

Yllä olevien linkkien lisäksi voit käyttää apuna sanakirjaa sekä oppikirjan sanastoa. Muista kuitenkin, että kaikkea ei ole tarkoitus ymmärtää, vaan pääasiat riittävät.

Prosessi

1. Oppilaat jaetaan ryhmiin siten, että jokaista ryhmää kohti on käytössä tietokone.

2. Kaikki ryhmät suorittavat saman tehtävän, ja ryhmän jäsenet toimivat yhdessä.

3. Oppilaat tutustuvat yllä oleviin linkkeihin, ja selvittävät 1) mikä stafettkarnevalen on 2) minkälaisia suomenruotsin murteita on olemassa ja valaisevat näitä esimerkein 3) miten suomenruotsalaiset murteet eroavat ruotsin kirjakielestä.

4. Oppilaat kirjoittavat yhdessä suomenkielisen esseen, jossa he vastaavat yllä oleviin kysymyksiin. Oppilaiden ei tarvitse ymmärtää kaikkea, mutta muutama esimerkki murteiden eriyispiirteistä olisi hyvä saada. Opettaja voi myös antaa ohjeen, että stafettkarnevalenista ei tarvitse kirjoittaa, vaan sitä voidaan käsitellä suullisesti, kun ryhmät ovat valmiit.

Arviointi

Taitotaso Arvioitava osa-alue	Oppilas hallitsee asian erinomaisesti	Oppilas hallitsee asian hyvin	Oppilas hallitsee asian	Oppilaan on vielä harjoiteltava
Tekstin ymmärtäminen	Oppilas on ymmärtänyt tekstin pääkohdat oikein	Oppilas on ymmärtänyt useimmat tekstin pääasiat oikein, mutta joitakin virheitä voi olla	Oppilas on ymmärtänyt joitakin pääasioita, mutta on myös virheitä	Oppilas on ymmärtänyt vain satunnaisia kohtia tekstistä
Pääasioiden löytäminen	Oppilas on esittänyt pääasiat tekstistä	Oppilas on löytänyt useimmat pääasiat	Oppilas on löytänyt joitakin pääasioita, mutta on myös paljon epäolennaista tietoa	Oppilas ei ole löytänyt pääasioita
Ryhmän osana toimiminen	Oppilas edistää ryhmän toimintaa	Oppilas tekee oman osuutensa ryhmän työstä	Oppilas ei häiritse ryhmän työskentelyä, mutta tekee omaa osuuttaan vähemmän	Oppilas häiritsee ryhmän toimintaa
Ajankäytön suunnittelu ja työn suorittaminen	Ryhmän työ on saatu valmiiksi määräaikaan mennessä ja se on kattava	Ryhmän työ on saatu valmiiksi määräaikaan mennessä, mutta siinä on joitakin puutteita kiireen vuoksi	Ryhmä ei ole saanut työtään täysin valmiiksi	Ryhmän työstä on valmiina vain noin puolet määräaikaan mennessä

Tässä asteikossa paras taso vastaa numeroita 9- 10, toiseksi paras numeroita 7 – 8, kolmanneksi paras numeroita 5 – 6 ja heikoin taso numeroa 4.

Lopputulos

Oppitunnin tarkoituksena on, että oppilaat tutustuvat yhteen suomenruotsalaiseen kulttuuri-ilmiöön, nimittäin viestikarnevaaliin. Lisäksi he oppivat, että on olemassa erilaisia suomenruotsin murteita ja että nämä murteet eroavat huomattavasti ruotsin yleiskielestä. Oppilaat harjoittelevat myös ryhmätyötaitoja ja suunnittelevat ajankäytön.

Kiitokset ja lähteet

http://www.yle.fi/sporten/stafettkarnevalen2002/index.php. http://sv.wikipedia.org/wiki/finlandssvenska

http://www.tawi.fi/narpesdialekten http://www.tcs.hut.fi/~nhu/hbyspraak.html http://www.nykarlebyvyer.nu/SIDOR/TEXTER/PROSA/DIV/nkbymal.htm. http://www.modersmal.skolutveckling.se/meankieli/ennen/ennenmk.html.)

Opettajalle

Webquestit ovat tarkoitettu jaettavaksi ja julkaistavaksi, joten on tarpeen laittaa saatteeksi muutama tieto

Tekijä: Marita MacDonald

Sähköposti:

Kenelle tehtävä tarkoitettu: (ikä, luokka, oppiaine) 15 – 16-vuotiaat 9. luokan oppilaat, jotka ovat valinneet ruotsin syventävän kurssin tai lukion 1. luokan oppilaat

Tehtävään varattava aika: 3 oppituntia

Muokkaus päivämäärä 9.8.2004

Webquestin saa julkaista toisille kurssilaisille sekä alla olevassa projektissa.

“THINK, CONSTRUCT AND COMMUNICATE, ICT AS A VIRTUAL LEARNING ENVIRONMENT “http://cfievalladolid2.net/thinkweb/

Alkuperäinen runko (template) on peräisin: The WebQuest Page

Muokkajat; Jari Kukkonen 22.04. 2003

käännös & muokkaus pääosin Jari Järvelä